Historiaa

Höytiän kylän pysyvä asutus on peräisin 1700-luvun lopulta, kun kirkonkylän ja Kyynämöisten kantatiloista lohkottiin torppia Höytiän alueelle. Vanhimpia tiloja ovat Vääräsmäki, Heinäaho, Sydänmaanaho ja Riihimäki. Vuosituhannen vaihteen tienoille saakka maatalous oli kylän pääelinkeino. Nykyään suuri osa asukkaista käy töissä muualla, Uuraisten keskustassa, Jyväskylässä tai muissa naapurikunnissa.

Tie Höytiälle saatiin Uuraisten kylistä viimeisenä. Höytiän halkova Kintaus-Uurainen-tie rakennettiin vuonna 1906.

Kylällä on nykyään monenlaista yritystoimintaa, yksi vanhimmista edelleen toiminnassa oleva on Veljekset Huutosen autokorjaamo, joka aloitti toimintansa jo vuonna 1973. Markku Huutosen innostus pajahommaan syntyi jo pikkupoikana kotona Kaijalla.

Maamiesseura ja työväenyhdistys kylän ensimmäiset yhdistykset

1900-luvun alusta aina 1970-luvulle saakka kylässä toimivat vireästi Höytiän maamiesseura ja Höytiän työväenyhdistys. Molemmat järjestivät runsaasti opinto- ja virkistystilaisuuksia ajan tavan mukaan.

Moskovassa tavattiin

Työväenyhdistyksellä oli kylän keskustassa oma talo, jota kutsuttiin ”Moskovaksi”. Siellä järjestettiin tansseja ja näyteltiin. Naiset Mukaan -toimikunta piti ompeluseuroja, joiden tuotokset lahjoitettiin vuosittain vähävaraisille. ”Moskovan” tiloja vuokrasivat myös maamiesseura ja helluntailaiset, koska koululla ei siihen aikaan ollut tapana pitää tilaisuuksia. Myöhemmin koulusta tuli muidenkin tilaisuuksien pitopaikka. Moskova (kuvassa keskellä Karhulan ja Kulmalan välissä) purettiin 1970-luvulla ja paikalle rakennettiin rivitalo.

Suojeluskuntataloa ei koskaan rakennettu

Välimäen tilasta varattiin suojeluskunnan taloa varten Länsirinne-niminen tontti aivan kylän keskustasta. Maamiesseura osti tontin ja sille oli tarkoitus myöhemmin rakentaa oma talo. Taloa ei koskaan siihen rakennettu ja vuonna 2011 Maamiesseura lahjoitti tontin ja osan muuta omaisuuttaan Höytiän Kyläyhdistykselle.

Hurja ”häirikköopettaja”

Höytiän kylässä toimineen opettaja Maria Hyytiäisen (os. Laurila) johdolla kylässä vaikutti 1930-luvulta lähtien myös voimakas Helluntaiystävät-liike. Maria Laurila syntyi vuonna 1885 ja valmistui Heinolan opettajaseminaarista vuonna 1910. Hän aloitti Höytiän koulun opettajana yli 100 vuotta sitten vuonna 1916.

Vakaumuksensa vuoksi Maria Laurila oli hankkinut jo yhdet potkut ennen Höytiälle saapumista. Porvoon Kaarenkylän kansakoulussa ei katsottu hyvällä, että opettaja järjesti hengellisiä kokouksia, joiden sisältö osin poikkesi kirkon virallisesta kannasta.

Vaajakosken kautta Höytiälle saapunut Maria Laurila ei pienestä lannistunut, vaan jatkoi kokousten järjestämistä uudella kotipaikkakunnallaan. Kirkkoherra Oskar Elovainio teki hänestä vuonna 1920 piirin kansakoulutarkastajalle kantelun, jonka mukaan hän oli aiheuttanut paikkakunnalla uskonnollista häiriötä ja vetänyt koulunsa oppilaitakin vaikutuspiiriinsä. Kirkkoherra pyysi, että opettajatar poistettaisiin koululta. Tästä seurasi kuulusteluja ”vääräoppisuudesta”. Uuraisilta löytyi kuitenkin myös puolustajia ja hän selvisi tällä kertaa vakavalla huomautuksella. Myöhemmin Maria Laurila meni naimisiin opettaja Eeli Hyytiäisen kanssa. Häirikköopettajasta tuli syvästi arvostettu kylän tukipilari. Kuvassa hän pitää kahvikutsuja oppilaille 1930-luvulla.

Hyytiäisten lisäksi koulun opettajista muistoihin ovat jääneet mm. koulun ensimmäinen opettaja Lydia Suntioinen, Matilda Rasinmäki, Raili Ilomäki, Paula Salmela, Tellervo ja Aarne Lehtoranta, sekä Riikka ja Pasi Pohjola.

Sota-aikana Höytiän koulun toinen koulurakennus toimi Jyväskylän mykkäkoulun evakkopaikkana.

Kylän terveydenhoito oli järjestetty kiertävän kätilön ja terveyssisaren voimin. He kiersivät kodeissa ja pitivät neuvolaa koulun tiloissa.

Kyläyhdistyksen juuret ulottuvat vuoteen 1979

Höytiän Kyläyhdistys sai alkunsa opettajat Aarne (kuvassa yllä) ja Tellervo Lehtorannan kokoon kutsumasta kyläparlamentista syyskuussa 1979, jossa valittu kylätoimikunta aloitti toimintansa. Myöhemmin 19.1.1999 perustettiin rekisteröity Höytiän Kyläyhdistys ry. Vuoden 2017 alusta lähtien yhdistys aloitti jäsenrekisterin pidon ja jäsenmaksujen keräämisen. Kyläyhdistyksen pitkäaikaisin puheenjohtaja on ollut Reijo Rokkamäki (kuvassa). Lisäksi puheenjohtajina ovat toimineet ainakin Aarne Lehtoranta, Olavi Kivi, Seija Huutonen, Sirkka Kekkonen, Ari Santaniemi, Kari Lehtonen ja nykyisin Arto Mämmi.

Niin paljon oli kauppoja ennen

Höytiän kylän alueella ei ole ollut isompia teollisuuslaitoksia, lukuun ottamatta paria myllyä ja Tehlon sillan pielessä lyhyen aikaa toiminutta sahaa. Kauppoja sen sijaan on ollut useita. Vanhin on ollut Otto ja Tilda Korpelan kauppa Sillanmäessä lähellä Ylä-Kintauden kylää ja Petäjäveden rajaa. Kauppaa pidettiin talon pihapiiriin kuuluvassa aitassa vuodesta 1918 aina 1930-luvun loppupuolelle saakka. Kauppoja on väliaikaisesti pidetty myös Välimäen ja Vääräsmäen pihapiirissä olleissa rakennuksissa.

Höytiän kylän keskustan Karhulaan perusti yksityiskaupan ”Karhu-Jussiksi” kutsuttu Juho Vääräsmäki vuonna 1920. 1930-luvulla kauppa myytiin Osuusliike OTK:lle eli Mäki-Matille. 1956 rakennettiin nykyinen kaupparakennus. Kauppa työllisti myymälähoitajapariskunnan lisäksi pari myymäläapulaista. Myymälänhoitajat vaihtuivat 1930-luvulta lähtien yhteensä kahdeksan kertaa.

Kun Mäki-Matti lopetti kaupan pidon, saatiin tilalle jälleen uudet omistajat. Teuvo ja Terttu Manninen ja heidän jälkeensä vuodesta 1979 Sirkka ja Matti Kekkonen (kuva avajaisista) pitivät kauppaa 2000-luvulle saakka.

Höytiän kylän keskustan toisen kaupan, vuoden 2011 huhtikuulle asti toimineen Kyläkauppa Kulmalan ensimmäinen rakennus rakennettiin vuonna 1932. Alkujaan kaupassa toimi Uuraisten Osuuskauppa. Ennen nykyisiä omistajia Kyllikki Janakka-Kiviä ja Olavi Kiveä kauppa on ehtinyt olla kuudella omistajalla. Koulun tontilla Kulmalaa vastapäätä on jonkun aikaa aikoinaan toiminut Lotta-kioski.

1960-luvulla noin kymmenen vuoden ajan toimi Helmisen kauppa Hepomäen ja Nyröläntien risteyksessä. Helmisillä oli kaupan pihassa lisäksi kesäkioski (kuvassa), joka avattiin aina vappuna.Lisäksi Tehlolla oli Lahtisen kauppa.

Postikonttori sijaitsi Karhulassa

Kylän posti lopetti toimintansa vuonna 1991, sen jälkeen toimien asiamiespostina 1990-luvun lopulle saakka Karhulan kaupassa. Posti tuotiin aikoinaan Kintaudelta hevos- ja potkurikyydillä siihen saakka kun postiauto alkoi liikennöidä kylälle.

Historiaa ovat koostaneet Eija Santaniemi ja Hanna Lahtinen.
Kuvat Anna-Leena Malmikallion, Aili Vääräsen, Tellervo Lehtorannan ja Jalo Helmisen kotialbumeista.

%d bloggaajaa tykkää tästä: